Epilepsia?
Julkaistu Snautseri-Pinseri -lehdessä 2/99
Eläinlääkäri Kirsi Kentala
Epilepsia ("kaatumatauti") johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä, jolloin koiralle tulee toistuvia kohtauksia. Kohtaukset voivat olla mitä erilaisimpia: käytöshäiriöitä, jonkin ruumiinosan vapinaa ja kramppaamista. Tyypillisimmillään kohtaus on silloin, kun koira makaa tajuttomana maassa kouristellen. Epilepsiaa on kirjallisuuden mukaan 0,5 - 5,7 prosentilla kaikista koirista.
Sekundaarinen epilepsia
Sekundaarinen tarkoittaa jostain muusta syystä johtuvaa, eli
kyseessä on aivovaurio. Vaurion voi aiheuttaa aivokasvain,
aivokalvontulehdus (esim. penikkataudin loppuvaiheessa), ulkoinen
vamma tai vesipää (synnynnäinen kehitysvamma). Myös
hypoglykemia (sokerinpuute), erilaiset myrkyt, hapenpuute, maksa-
ja munuaissairaudet ja jotkut aineenvaihduntasairaudet voivat
aiheuttaa aivovauriota.
Primaari (eli "varsinainen")
epilepsia
Varsinaisen epilepsian syytä ei tunneta. Perinnöllisyydellä
voi olla kuitenkin merkitystä, mutta selvää tietoa, miten
tauti periytyisi, ei ole.
Epilepsia alkaa yleensä melko nuorella koiralla, ikähaitari puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Kirjallisuuden mukaan uroksilla on enemmän epilepsiaa; nartuilla taas kohtaukset voivat liittyä juoksuaikoihin.
Epilepsiakohtaukset ovat yleensä samalla koiralla samanlaisia. Kohtaus kestää 30 sek - 4 min ja alkaa usein koiran ollessa levossa. Kohtauksen välissä koira on normaali, terve oma itsensä.
Oireet
Tyypillisessä epilepsiakohtauksessa on havaittavissa ns.
"aura" eli koira muuttuu ennen kohtauksen alkua
levottomaksi, alkaa ehkä kuolata ja äännellä. Varsinaisen
kohtauksen aikana lihakset jännittyvät, koira kaatuu ja jalat,
kasvot ja niska nykivät. Koira yleensä kuolaa voimakkaasti ja
tekee helposti tarpeet alleen.
Kohtauksen loppuvaiheessa koira tekee jaloillaan raviliikkeitä ja sen jälkeen nousee pystyyn. Koira on jonkun aikaa sekaisin ja levoton, vaikkakin tajuissaan. Tämä kestää yleensä vain muutaman minuutin, mutta joskus jopa päiviä. Joskus tämä väsymysvaihe on ainut oire, minkä ihmiset huomaavat, jos kohtaukset tulevat koiralle yöllä.
Kuten sanottu, kohtaukset ovat kuitenkin yksilöitä ihan niin kuin koiratkin. Eräällä potilaallani kohtaukset ilmenevät siten, että se kesken kaiken pysähtyy, pippeli tulee pitkälle esiin ja silmät lasittuvat, koko ukkeli ei tajua vähään aikaan mitään, ja muutaman minuutin päästä taas mennään! Eräs rottweiler taas sai ikäviä kohtauksia, jotka keskittyivät yöhön ja käytöshäiriöön. Omistaja heräsi muutaman kerran siihen, että hänen oma rakas koiransa seisoi sängyn vieressä murisemassa ja tuijottamassa isäntäänsä verenhimoisesti muutaman minuutin ajan. Puhe ei mennyt aivosolukoihin ollenkaan - omistajan ei auttanut muu kuin maata mykkänä ja toivoa, että kohtaus on samanlainen kuin ennenkin eli ettei koira hyökkää! Tälle aloitettiin tietysti lääkitys heti kun mahdollista! Suurin osa potilaista on kuitenkin "perinteisiä" kohtauksia saavia.
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu esitietoihin, koiran tutkimukseen ja muitten
syitten poissulkemiseen.
Koiralle tehdään yleensä yleistutkimus ja neurologinen tutkimus sekä mahdollisesti otetaan verikokeita ja muita tarvittavia kokeita.
Kun muut syyt on poissuljettu, diagnoosina on primaari epilepsia.
Hoito
Muista syistä johtuvan eli sekundaarisen epilepsian hoito
keskittyy tietysti taustalla olevan tautitilan hoitoon (tosin
kyseessä on usein erittäin vakava sairaus, jonka ennuste voi
olla toivoton).
Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan vain hallita. Jos koiralla on vain yksittäisiä, harvoja kohtauksia, ei se vaadi ehkä hoitoa lainkaan. Mutta jos kohtauksia on tiheään (esim. useammin kuin 2 kertaa kuussa) tai ne ovat rajuja, hoito aloitetaan.
Lääkitys on jokapäiväistä ja elinikäistä. Monilla koirilla kohtaukset pysyvät kokonaan poissa, toisilla ne tulevat harvemmin ja lievempinä. Sopiva lääke ja annos joudutaan joskus vain kokeilemaan. Narttukoira kannattaa myös steriloida, koska kohtaukset usein pahenevat juoksun aikana - myös uroskoiran kastrointia voisi harkita, ainakin jos "kiihottuminen" tuntuu laukaisevan kohtauksia.
Joskus epilepsiakohtaus ei menekään ohi alle 5 minuutissa, vaan "jää päälle" (= status epilepticus). Silloin pitää ottaa välittömästi yhteys eläinlääkäriin, koska tila on hengenvaarallinen. Akuuttina hoitona koira saa suonensisäisesti diapamia ja mahdollisesti myös barbituraatteja (nukutusaineita) kramppitilan laukaisemiseksi. Sen jälkeen hoitoa jatketaan vielä suun kautta.
Epilepsia kasvattajan kannalta
Koska periytyminen on epäselvää, ei kasvattajille voi antaa
selviä ohjeita, mitä tehdä, jos koiralla/kasvatilla todetaan
epilepsia. Karkeina sääntöinä kannattaa kuitenkin pitää
seuraavia: