Koiran kennelyskä
Julkaistu Snautseri-Pinseri -lehdessä 2/94
eläinlääkäri Maija Räihä
Taustaa taudille
Infektiivinen trakeobbronkiitti (ITB) eli kennelyskä on
erittäin helposti tarttuva koirien hengitystietulehdus, joka on
levinnyt ympäri maailman - myös tänne kaukaiseen Suomeen.
Kennelyskä on yksi koirien yleisimmistä tarttuvista taudeista.
Kennelyskän aiheuttajina pidetään pääasiassa koiran parainfluenssavirusta, Bodetella bronkisptica -bakteeria ja mahdollisesti mykoplasmoja. Tauti ei siis ole vain yhden organismin aiheuttama vaan ns. sekainfektio.
Parainfluenssaviruksen aiheuttamat oireet kehittyvät n. 9 päivää tartunnan jälkeen, ovat lievät ja paranevat alle viikossa. Parainfluenssavirus raivaa usein teitä Bordetellabakteerille, jonka aiheuttamat oireet ovat voimakkaammat ja kestävät pidempään kuin pelkän virusinfektion oireet.
Mykoplasmojen rooli kennelyskässä on epävarma, niitä kuitenkin tavataan sairastuneista koirista otetuissa näytteissä.
Kliiniset oireet
Komplisoitumaton ITB
Oireet vaihtelevat aiheuttajien, potilaan ympäristöolojen,
yleiskunnon ja iän mukaan. Valtaosalla koirista tauti alkaa
äkillisellä, puuskittaisella kuivalla yskällä. Yskä johtuu
kurkunpään ja äänihuulten tulehduksesta ja turpoamisesta.
Useimmat koirat ovat pirteitä ja syövät normaalisti. Joillakin
esiintyy lievää nuhaa ja silmävuotoa. Koira voi yskiä ja
yökkiä sitkeää, vaaleata vaahtoa ja usein omistaja epäilee
koiran oksentavan tai että jokin vieras esine on tarttunut
koiran kurkkuun. Oireet hellittävät yleensä 1-2 viikossa.
Komplisoitu ITB
Nuoret eläimet ja huonokuntoiset yksilöt voivat sairastua
henkeä uhkaavaan kuumeiseen keuhkotulehdukseen.
Diagnoosi
Diagnoosi tehdään yleensä tyypillisten esitietojen
("naapurin koiralla oli yskä...") ja oireiden
perusteella. Mitään yksinkertaista verinäytetestiä
kennelyskän toteamiseksi ei ole. Koiran veren valkosolukuva on
yleensä hieman epänormaali ns. stressileukogrammi, ei
niinkään tyypillinen tulehdusleukogrammi, ellei kyseessä ole
keuhkotulehdus.
Hoito
Komplisoimattoman ITB:n hoidossa antibioottien hyöty on
kyseenalainen, koska antibiootit eivät tehoa viruksiin. Usein
antibioottikuuri määrätään "ennaltaehkäisevästi"
etteivät bakteerit pääse iskemään viruksen heikentämään
elimistöön. Komplisoiduissa tapauksissa antibioottikuuri on
aina paikallaan.
Kortisonista voi olla hyötyä taudin alkuvaiheessa hakkaavan yskän hoidossa. Toisaalta kortisoni voi pahentaa bakteeriperäistä tulehdusta.
Yskänlääkkeet sellaisenaan tai yhdistettynä hengitysteitä laajentaviin lääkkeisiin ovat käyttökelpoisia ITB:n hoidossa ja niihin tulisikin ensisijaisesti turvautua. Ilman reseptiä saatavilla yskänlääkkeillä tosin ei tunnu olevan kovin hyvää tehoa yskän hoidossa.
Ennaltaehkäisy
Koira voidaan rokottaa ITB:tä vastaan. Suomessa käytetty rokote
on yhdistelmärokote, joka sisältää modifioituja, eläviä
penikkatauti- ja maksatulehdusviruksia sekä
parainfluenssaviruksia. Rokoteinjektio annetaan ensin kaksi
kertaa noin kuukauden välein, sitten tehoste vuosittain. Rokote
ei anna välttämättä täyttä suojaa (huom. ei sisällä
Bordetellabakteeria), mutta estää vakavan taudin kehittymisen.
Suomessa ei ole saatavana koiran nenän kautta aerosolina
annettavaa rokotetta. Erityisesti kenneleissä asuvat koirat
tulisi rokottaa ja koirat, jotka käyttävät koirahotellien
palveluja.