Suomenhevosen Jalostus
Suomenhevosen jalostus alkoi 1800-luvulla kruunuori -j�rjestelm�ll�. Valtio osti parhaita oriita ja sijoitti ne eri puolille maata astumaan. Oriiden hyvyys arvioitiin kilpa-ajoissa, joista ensimm�inen ajettiin vuonna 1862.
Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Aluksi suomenhevosta jalostettiin ulkomuodon perusteella. Ori ei saanut olla korkeajalkainen, karvaltaan valkoinen, harmaa, voikko tai kirjava, eik� sill� saanut olla pitki� vuohisia eik� sellaista p��n ja kaulan muotoa, joka selv�sti osoitti vierasrotuisen hevosen verta. My�hemmin tulivat mukaan suorituskokeet vetokyvyn parantamiseksi ja ravikilpailuissa nopeustesti. Armeijan tarkoituksia varten jalostettiin my�s kevytmuotoisempaa hevosta, joka soveltui miehist�n ratsuksi.
Nyt kun suomenhevosta on jalostettu 90 vuotta hevosemme on ominaisuuksiltaan monipuolinen. Suomenhevonen on rauhallinen, sitke� ty�hevonen, nopea ravuri ja kuuliainen ratsu.
Nyky��n suomenhevosia kantakirjataan nelj�lle eri jalostussuunnalle:
J Juoksija
T Ty�hevonen
R Ratsu
P Pienhevonen
Ratsukantakirjauksessa suomenhevonen suorittaa ratsastuskokeen, johon kuuluu kouluratsastusohjelma sek� estehyppyj�. T�m�n lis�ksi arvostellaan hevosen rakenne, luonne ja liikkeet.
Pienhevosiksi luetaan ne suomenhevoset joiden s�k�korkeus on alle 148 cm. Pienhevosten kantakirjauksessa hevonen suorittaa ajo- tai ratsastuskokeen ja sen luonne, rakenne ja liikkeet arvostellaan.
Suomenhevonen on rotuominaisuuksiltaan lihaksikas, sopusuhtainen ja vankkarunkoinen hevonen. Kaula on lyhyehk�, selk� vahva, lautanen py�re� tai loivasti laskeva. Jalat ovat vahvarakenteiset.
V�rilt��n suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit p��ss� ja jaloissa ovat yleisi�. H�nt� ja harja kasvavat yleens� pitkiksi ia tuuheiksi.
Suomenhevosen luonne on �lyk�s, rauhallinen ja tottelevainen. Hevosemme on my�s eteenp�inpyrkiv�, mik� tekee siit� kevyen ajaa ja ratsastaa.
L�hde: SuoRa